lauantaina, maaliskuuta 19, 2011

Vaikka läpi umpihangen :)


Olipa tänään kamera mukana pitkästä aikaa lenkillä mukana. Kävi mielessä, jos kauniin ilman kunniaksi Casper innostuisi hyviin tilannekuviin reitin varrella. No, Casperin innostumiseen ei välttämättä aurinkoa tarvita, riittää kun hangessa näkyy pienikin jälki joka voisi viitata siihen, että siellä on mennyt jänis tai joku muu pienempi riistaeläin :)  Tänään aivan sattumalta löydettiin penkan päältä jonkun linnun siiven jälki, kun se oli joko laskeutunut tai lähtenyt siitä lentoon... ei ehkä kuitenkaan mikään tintti eikä kaupunkivaris, sillä Casper lähes sekosi siitä tuoksusta. No, se jälkihän tietysti sitten siinä touhussa katosi, mutta into kyllä säilyi...minne ihmeeseen se himskatin lintu on tästä mennyt, ajatteli Casper aivan selvästi ;) ja häntä vispaten lähti kahlaamaan ristiin rastiin umpihankea... No, ei ehkä hyvälle riistakoiralle kuului käydä niin,mutta Casperpa vaihtoi etsinnän vastaan tuleviin jäniksen jälkiin... niistä sentään tiesi minne päin se pupu on mennyt :))  Lumi ei kantanut ja sitä on vielä todella paljon vaan sitkeästi Casper hangessa kahlasi - ja tietenkin häntä heiluen! Tulikin heti mieleen, että vaikka Casper on vähän sellainen "mammanpoika" niin tarpeen tullen se menee vaikka läpi umpihangen! :) Ja kuvastakin voi päätellä että riemu rinnoin! :)) 

Lunta on todellakin vielä aivan riittävästi vaikka puolentoista viikon päästä huhtikuulle käännytään. Metsä on täynnä irronneita kuusenneulasia ja kun muistaisin kuinka monta Tapion riihenpuintia vanhakansa sanoi luonnon tarvitsevan, ennenkuin kunnon kevät pääsee tulemaan... aika monta se on jo kyllä tehnytkin...no, odotellaan, mutta yli puoli metriä nietosta vielä on... joten tuostakin voi päätellä miten innokas jälkien perään menijä Casper on kun lähes kaksi kertaa syvemmässä kahlaa kuin mitä jalat oikeasti ylettää. Tavallaan "uimalla" se siellä hangessa muuten meneekin... :O


 Vähän muita kuulumisia mitä tapahtunut tässä välillä....ja viimeaikoina....
Viime sunnuntaina Casper ja Arttu oli mukana seuraamassa hirvenhiihtoja. Hyvin pojat käyttäytyivät ja innokkaasti rapsutuksia vastaanottivat. Arttu vähän "suuna-päänä" -luonteena oli päällepäsmärinä, mutta ei Casper rauhallisuutensa vuoksi varjoonkaan jäänyt vaikka mieluummin vieraita ensin vähän toisen takaa katseleekin. Casper on muutenkin sellainen että ehkä parempi ensin katsoa kuin katua, ihmisten kohdalla varsinkin. Enkä pidä yhtään huonona piirteenä, kun ei kuitenkaan mitään suoranaista arkuuden merkkejä ole. Ammuntaosion aikana molemmat koirat olivat kuin tulisilla hiilillä..."nyt ne siellä ampuu ja meidänkö täällä on vain odotettava ja kuunneltava"...jopa Casperkin alkoi uikkamaan että tuonne olis päästävä ja sassiin.... 

Tänäänhän Casperista tuli sitten isoveli 2lle urokselle ja 6lle nartulle <3 . Pepin sulhasmatka Muzzyn luona tuotti sitten sellaisen "hedelmäkorin" :)) Kaikki tietenkin näyttävät olevan blue roaneja. No, onneksi ei sieltä tullut niitä 7 veljestä, kun olin kasvattajalle luvannut että sitten ainakin otan yhden pikku-Muzzyn sieltä kaverikseni :P Vaikka täytyy myöntää, että pentukuume on vakava tauti.....









eikä vähiten sitä kuumetta pois ole viemässä se, että kävin reilu viikko sitten ihastelemassa Cherin pentuja....niitähän oli 3 urosta ja 2 narttua. Nartuille on jo koti ja uroksillekin uskotaan kodit vielä löytyvän. Niin iloisia ja reippaita ja ennenkaikkea tasapainoisen oloisia rakenteeltaankin pennut näyttävät olevan.... tässäpä kuvia .... ja "suosikkejani" ovat pikku-myy ja nipsu, jotka ovat ylläolevassa vasemmanpuoleisesssa kuvassa. Pikku-myy vain ei pysynyt kuin nukuessa paikallaan,joten kaikissa kuvissa on "pääpuoli" :O  Oikealla ylhäällä on sitten Niiskuneiti, joka on menossa sijoituskoiraksi, kaunis hänkin. :)

 Alla olevissa kuvissa on sitten pojat:
 Nipsu                                              Nuuskamuikkunen                                       Hemuli





Koko katras viimein kuvassa ja unessa... :)


Näyttelyrintamalla näyttäisi olevan kohtuullisen rauhallista. Lahteen pitkänä perjantaina ollaan menossa, vaikka vähän kauhun sekaisin tuntein sen postiin laitoin menemään. En oikein osaa tarkalleen sanoa,mutta jotenkin vain tuntuu nyt siltä että tyhjän saa pyytämättäkin. Casperhan on upea koira, mutta miten sitten taas hihnapäätuomari sattuu olemaan...toivottavasti ei... Muista näyttelyistä ei ole varmuutta kuin toukokuun lopun Varkauden kaikkien rotujen näyttely. Mikkelin rotunäyttely on siinä kiikun kaakun... ja toukokuun puolessa välissä olisi mejät Nilsiässä.. ne kiinnostaisi kovasti, sillä "nenää" Casperilla ainakin on - keskittymiskyky sitten  arvoitus riittääkö niinkin pitkään urakkaan kuin mejässä joudutaan menemään...mutta kokeilla haluaisin. Ilmoittautumisesta ei ole vielä tietoja, milloin ja minne. No, eiköhän sekin ratkenne tässä kuukauden sisällä :)