lauantaina, kesäkuuta 26, 2010

Juhannusta ja teerenpoikue


Casper on nauttinut iloisena lämpimästä keskikesän juhlasta. 
Eilen aattona kävimme Sormun saaressa, missä kaverina oli 3 kk:n ikäinen bordercollie narttupentu. Jipusta ja Casperista tuli melkein heti hyvät kaverit ja juosta viipottivat peräkkäin pitkin rantoja ja metsäpusikoita. Oli ihan hauska seurata, kuinka pentukoira piti kuin "oppaana" Casperia ja teki kaiken samalla tavalla perässä - kaivautui jopa laiturin ja kallionväliinkin jonkun ihanan hajun perässä vaikka oikein kummatkaan sinne eivät olisi mahtuneet...vaan sieltä viimein ryömivät tulla pois :) Arttu -velipuoli ei oikein ollut innostunut tuosta pennusta ja jostain syystä jopa murisi ja teki uhittelevan hyökkäyksen kaikkien ollessa laiturilla. Jotenkin ihan hävetti, että se Artun käytös...pentukoiralle uhittelu ja äksyily... onko Arttu sitten jotenkin mustasukkainen Casperin seurasta tai jotain....harmittavaa käytöstä :(  No, jokatapauksessa Casper kuitenkin melkein ystävystyi tuohon jo itseään kookkaampaan paimenkoiranpentuun...


 Tänään sitten kävin kahdestaan Casperin kanssa lenkillä ja juuri sen takia, että jos vaikka näkisimme jotain mielenkiintoista  "taippariharjoitteena". Kahdestaan kun veljekset painaltaa, se menee vain puolin ja toisin sellaiseksi kilpajuoksuksi ja räyhäämiseksi havaitsematta yhtään mitään muuta ympärillään ://
No, ns. kesantoniityllä Casper paineli hienoa siks sakia ja yht' äkkiä edestämme lähti teeripoikue lentoon. Pienet poikaset pyrähtelemällä, mutta jo selvästi siivillään pysyen. Ensin Casper ei oikein tajunnut mitä siitä lähti kun haisteli maata innoissaan...Pyysin että "etsi lintu", alkoi Casper painella vähän liiankin innokkaasti edestaikaisin ja aivan selvästi etsien, minne ne mielenkiintoiset tuoksut oikein menivätkään.  Ensin luulin, että pesue onnistui piiloutumaan Casperilta ja olimme jo lähdössäkin jatkamaan normaalilenkkinä matkaa... Kuitenkin minä pyysin vielä Casperia kerran että "etsi lintu" ja taas alkoi hakeminen.... viimein minä sitten vain Casperille sanoin, että siinäkö se lintu on istunut, kun paineli kuonollaan maata kuin peittäisi jotain....kun menin Casperin vierelle, huomasin että hei, sehän on se teerenpoika...Se yritti pakoon ja Casper nappasi sen suuhunsa ja into oli kova, voisiko sanoa että ihan "hurmostilassa" oli koko koira. Irti - komennolla sain Casperin kuitenkin luovuttamaan poikasen suustaan ja poikanen pääsi juoksemaan karkuun. Oli siinä ja siinä että sain pidettyä Casperin pannasta otteen, ettei se uudelleen pääse ottamaan poikasta kiinni ja suuhunsa. Casper oikein haukkui, ja riuhtoi itseään sinne minne poikanen juoksi.. Se haukunta oli samanlaista kuin jos olen tullut kotiin ja Casper ollut yksin odottamassa. Kehuin kuitenkin Casperia kovasti hienosti löydetystä linnusta ja hienosti irtiluovutuksesta. Kun pahin into laantui, sanoin  Casperille että syksyllä sitten nappaat sen uudelleen...nyt olet pääsemässä jyvälle, mihin sinun kuonoasi kannattaa käyttää .. :))
Jonkun matkaa kuljetin kaiken varalta hihnassa, ettei vaan syöksy uudelleen sitä poikasta etsimään. Ei enää sitten lähtenyt takaisin päin,mutta pari kertaa vielä ilmiselvästi vainulla vetäen kävi pyörähtämässä taimikon kätköissä. Tuli kuitenkin pois-pyynnöllä kuuliaisesti takaisin..

Hellekelillä ristiinrastiin juokseminen sai Casperin muutenkin pitkän kielen roikkumaan entistä enemmän ja täynnä riemua katsessaan :) Ensimmäinen teeripesue ajettu ylös ja etsitty vielä uudellen... Tuostapa on hyvä jatkaa! :)
Pihaan päästyämme menimme rantaan, mutta nyt uiminen on jotenkin vastenmielistä tai jotain, sillä Casper ei oikein halunnut tulla vapaaehtoisesti veteen. Tein kyllä sen,mitä ei ehkä olisi pitänyt (?) - nostin Casperin veteen, missä syvyyttä oli puoleen väliin kylkiä. Siinä se sitten seista tapotti kuin olisin ollut sitä pesemässä, liikkumatta ja hievahtamatta. No, suurimman osan roskista sain irroteltua rantavedessä karvoista pois. Sitten nostin kannattelemaan käsieni varaan Casperia ja uintipotkuliikkeillä menimme rantaan..Toivottavasti tuo ei vaan pahenna sitä viime kesänä niin innokkaasti uinutta Casperin uintihalua. Vesi kyllä on jo sen verran lämmintä, ettei siitä tuo "kainostelu" voi johtua. Vesiojat, joissa vettä saattaa olla enemmänkin, siellä Casper mennä "porskuttaa" kuin parempikin ojasaukko :)) 






sunnuntaina, kesäkuuta 13, 2010

Kajaani Rn 12.6.2010



Eilen aamulla suuntasimme vesisateen saattelemana Kajaanin ryhmänäyttelyyn. Cockereita oli ilmoitettu 1 pentu, 5 urosta ja 11 narttua. Tuomariksi oli kutsuttu tanskalainen Jens Martin Hansen. Hänen tuomarointiaan ei voi ainakaan sanoa ERIautomaatiksi, ehkä paremminkin EH-automaatti :O Selkeää linjaa en saanut selville, mistä hän erityisesti olisi pitänyt...ehkä se punasävyisyyden "suosinta" oli ainut minkä itse havaitsin...olihan ainut orangeroan juniorinarttu sitten lopulta ROP... juniori, joka laukkasi liikkeensä ja muutenkaan ei erityisen erikoiselta vaikuttanut muuten kuin väriltään blueroan-mustavalko-mustien joukossa... :/  Tuo ROP oli jopa ainut koira, joka säpsähti "väistäen" tuomarin tekemään "testiin". Eli hän kävi jokaisen koiran (en kyllä havainnut, tekikö sitä Casperille...) edessä "säikäyttämässä" avaamalla nyrkissä olevan kätensä silmien edessä. Koiran rakennetta ja kokoihannetta ei oikein myöskään voi sanoa, sillä toinen pienikokoinen narttu sai H:n vain ja ainoastaan kokonsa vuoksi mutta jopa vieläkin pienempi ja kaarevahäntäinen narttu sai ERIn... Urosten laatuarvosanat olivat 1*H ja 4*EH - nartuissa skaala H:sta ERI:iin.

Casperin arvostelu on kirjoitettu näin: " 15 months. Dog who has already grove fast on his development. Masculine head. Abit heavy weith ( olisiko weight?) too much throaghness. Correct bite. Good neck&topline. Acceptable shoulder. Well angulated behind. Good body for his age. Moves with to tendensy two tracks. Nice coat and temperament." Erittäin sekavalla käsialalla kirjoitettu arvostelu, mistä ei näyttelytoimiston käännöspalvelukaan saanut selvää.... ! Niinpä illalla oli melkoinen salapoliisityö selvittää muutamien sanojen tarkoitus/oikeinkirjoitus... Käännökseksi suurinpiirtein saimme Casperin näköisen arvostelun :"15 kk:n koira, mikä on jo edennyt nopeasti kehityksessään. Urosmainen päää. Vähän raskas(tekoinen) liian paljon kauttaaltaan (?). Sopiva purenta. Hyvä kaula ja ylälinja. Hyväksyttävät lavat. Hyvin kulmautunut takaa. Hyvärunkoinen ikäisekseen. Liikkeet suuntautuu kahdelle polulle/jalalle(eli tarkoittiko että peitsaa?) Kiva turkki ja luonne." Noista liikkeistä voi sanoa sen, että kehä oli yllättävän pieni, pari kunnon askelta ja olimme jo vastakkaisessa kulmassa. Muut koirat juoksivat kaksi kertaa ympäri, me vain vajaa kierros... :// No, tällainen arvostelu tuli ja EH1- eihän muita junnu-uroksia kehässä ollut.

Casper sai ihanat tuoksut nenäänsä Iisa-cockerista, jolla oli juoksut aluillaan...ja keskittyminen ei todellakaan sujunut kehässä esiintymiseen vaan Casper oli kuin sahapukki jäykkä päätään tuoksuihin päin kampeava "jäkittäjä"... eli seisotus ei mielestäni onnistunut lainkaan...kuin Casper olisi ollut vain vainunsa vietävissä eikä ollenkaan minun kanssa kehässä...:((  pöydällä Casper kyllä osasi seistä kuten ennenkin, mielestäni erittäin mallikkaasti.

Kokonaisuudessaan olen kuitenkin tyytyväinen arvosteluun, vaikkei se ERI tullutkaan. Ehkä sitten ensi kerralla Kuopiossa elokuussa... :) toivoa ainakin saa.... :O

Kamera oli mukana,mutta siellä sateessa ja tuulessa jäi kuvat ottamatta.

tiistaina, kesäkuuta 01, 2010

Turpiin tuli

Ei alkanut tämän päivän lenkkeily mukavasti Casperilla. Heti tielle päästyämme tuli pieni toy-villakoira innokkaana vastaan ja me Casperin kanssa että antaa tulla haistelemaan...No, sepä hyppäsikin Casperin silmille rähisemään ja täti narun päässä vain naureskeli, että tämä on vähän arvaamaton välillä!! Ja lähti vähin äänin jatkamaan matkaa, kuten me Casperin kanssa. Näytti, ettei se välikohtaus suuria vaikuttanut ja tallustelimme samalla kohti uutta rähisijää. Siellä hihnaa tempoi räkyttävä kääpiöpinseri, mummelin oma "puudeli"... Ja se teki saman hyökkäyksen! Mummo vielä alkoi puolustelemaan omaansa, että "sinun koira aloitti, minun koira ei ole ennen kenellekään rähissyt"...eipä niin.... hyökkäilee pihassaan aidan takana joka ikinen kerta kun siitä vain joku kulkee ohi!!  Casper painui mahalleen ja vapisi sitä räyhääjää jalat jäykkänä metrin päässä. Mummeli, että tämä haluaa pyytää anteeksi....siihen Casper sitten murisi hyvin matalalla äänellä, kuin varoitukseksi ettet enää työnny tähän! Siitäkös mummeli sai vettä kiukaalle lisää "joo, se on tuo sinun koira uhmaiässä, sitä pitäisi komentaa"...perkele suoraan sanottuna, kumpiko siinä oli hyökkäyskannalla - maassa vapiseva Casper vai mummon jälat jäykkänä rähisevä pinseri??? Kumma, kun ei Casper ottanut anteeksipyyntöä vastaan!  Lähdimme sitten siitä menemään eteenpäin ja kohta huomasin, että Casperin kuonolla on jotakin nestettä - verta! Tarkemman tarkastelun jälkeen, huomasin 4 piikihampaan jälkeä kuonolla!!  Että minua sieppasi!!! Jos tuosta alkaa vielä tulehtua, varmasti menen sille mummolle sanomaan suorat sanat, että tietää mummo sen jälkeen, kumpiko aloitti tai kummanko koiran psyyke ei kestänyt! 

Vaaranahan on, että nuo jäljet tuosta tulehtuvat ja Casperille pitää antaa antibioottikuuri...ja se sitten tietää sitä että Kajaanin näyttely on jätettävä välinn... :((  Niin, Kajaanin ryhmänäyttely lähestyy...12. päivä lauantaina olisi tuo koitos. Ei  ole vielä tullut kutsua ja tietoa, minkä verran muita koiria kehässä silloin juoksentelee ja itseään esittelee.

Puunaus alkoi jo tänään pesulla ja illemmalla sitten tassujen, korvien ja kaulan siistimisellä - sekä hännän aluskarvatkin ovat näköjään sen verran kasvaneet että "törröttävät" leikattavassa pituudessa. :) Alunperin olin ajatellut tuon operaation tehdä vasta huomenna,mutta tänään siihen tuli sitten kuin "tilauksesta" hyvä tilanne, sillä Casper kävi uiskentelemassa nuiden turpiin saamisten jälkeen. Reippaasti ajoi sorsat laiturilta ja rannasta uimaan ja sitten meni itsekin tekemään pienen lenkin järvessä. Pyysin noutamaan yhden kepin ja kiertelyjen ja kaartelujen jälkeen, otti kepin uimaliikkeissä suuhunsa ja toi "mallikelpoisesti" rantaan pudottaen sen jalkojeni juureen! :) jotain mukavaakin siis lenkillä tapahtui.(kuva ensimmäisistä rantareissuista, kun tänään ei kameraa mukana ollut)

Ajattelin rannalta tullessani, että pitäisikö käydä pyytämässä Rokia vähän leikkimään Casperin kanssa, niin jäisi edes joku mukava koirakokemus tältä päivältä...mutta en sitten ns. ilennyt mennä pimputtelemaan kenenkään ovikelloa... vaikka se leikki on kyllä sitä että Casper rellottaa ketarat suorana selällään Rokin edessä ja Roki sitten yrittää saada Casperia siitä liikkeelle...erikoisen näköistä touhua, mutta ennenkaikkea hyvätahtoista! :)

Laitan lopuksi menneiden viikkojen tapahtumia ja lepäilyä kuvina... :))

Raparperin alla, äidin takapihalla, Casperilla paikka vilpoinen...  
 sekä ravitunnelmaa Sorsasalossa...
ja mökkeilyä... :)