Tänään vähän ennen puolta päivää sitä alkoi taivaalta tulemaan, ensin ihan pieninä hiutaleina ja kohta jo suurempina "rätteinä" taivas sakeana - ensilunta! Näyttää vain jotenkin ihmeelliselle kun suurimmassa osassa lehtipuita on lehdet vielä varisematta alas...joten emme jaksa vielä Casperin kanssa uskoa että tämä valkeus riittäisi ensi kevääseen asti :O
Tarkkaan Casper kyllä tuota aika märkää, ehkä enemmänkin räntää, lunta tutkiskeli. Nuuskutus kova kun haisteli sitä ja viimein alkoi nuolemaan....ajatteli varmaan että nam nam... häviäisköhän tämä nuolemalla pois kun niin mukavasti kielellä sulaa pieni määrä :)
Muuten menneistä viikoista taas sen verran, että Jyväskylään ei olla vielä oikeastaan aloitettu minkäänlaista valmistautumista. Seisomista pöydällä ja lattialla kyllä, jos ei joka päivä niin ainakin joka toinen päivä, harjoitellaan... välillä paremmin kerrasta asettuu, välillä kättä/tassua asiasta vääntäen... :I Rennompaa liikettä on aika vaikea tässä pienessä asunnossa harjoitella mutta tuossa parkkipaikalla ulkona ollaan yritetty rennompaa askellusta - esittäjältä varsinkin - löytää. :P Ja siinäkin tosiaan yhteistyömme on toisena päivänä parempi ja toisena päivänä ei niin hyvä ;)) Muuten elämä on ollut aika samanlaista taapertamista eteenpäin kuin normaalistikin. Casperin voisi sanoa elävän melkein symbioosissa emäntänsä kanssa...ainut taitaa olla sauna ja sänky, missä Casper ei ole mukana :O :/
Niinpä vähän arveluttaa tuleva puolivuotis kausi kun aloitan sen trimmauskurssin ja pakostakin joutuu Casper jäämään kyydistä välillä pois... Nyt ovat olleet muutaman kerran Artun kanssa kahdestaan kun ollut Artun isännän mukana hirvenmehtuuta seuraamassa....ja aika, jonka keskenään olleet on noin 6 tuntia päivässä... viime viikonloppuna, oli jompi kumpi koira yrittänyt tehdä pikkueteisen matosta pesää itselleen ja oletan tuon pesänrakentajan olevan Casper...ainakin täällä kotona on kova into tehdä vaikka kynnysmatosta jonkunlainen mytty pesäksi jos haluaa oven edessä ottaa nokoset... Mutta toisaalta sitäkään Casperin jäämistä yksin tai Artun kanssa ei kannattais jännittää, sillä aivan varmasti koira vaistoaa sen jännittämisen ja sekin alkaa jännittää, että mitä nyt on tapahtumassa...
Laitanpa tähän loppuun vielä kuvan tuosta kuinka Casper näyttää uusille naapureille "kaapin paikkaa".... Jostain syystä ei pidä uusista naapureistamme ja olenkin tullut siihen tulokseen, että Casper ihmettelee missä se naapuri on ja ketä ihme porukkaa siinä naapurin takapihalla aina joka päivä huseeraa...ja vielä kissan kanssa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos asiallisista kommenteistasi!