perjantaina, joulukuuta 18, 2009

Esimerkillinen päivä


Aamulla ei ollut pakkasta enää kuin kymmenen astetta vähemmän kuin eilen, eli vähän reilu -10 astetta. Keli tuntui suorastaan "kesäiselle", kun aamuruskon loimutessa suuntasimme metsälenkille. Harmitti ettei kamera sattunut mukaan tänään, keli oli todella kaunis - huurteiset puut ja se punertavan keltainen taivaanranta!

Parkkipaikalla opeteltiin ensin luvan jälkeen poistumista kyydistä. Avasin takaoven ja pyysin Casperia odottamaan - hetken luonti katseessani maahan ja koira sinkosi itsensä ulos.. :/  "Äp,äp" ja koira takaisin kyytiin...nyt Casper malttoi odottaa, kunnes annoin luvan tulla pois.. ja sitä riemua, kun säntäsi hajujen perään! Niin sanotusti karvat huurussa painelimme reilun kolmen kilometrin lenkin ja se teki meille molemmille todella hyvää muutaman pikalenkkipäivän jälkeen!  (äp,äp on Casperille merkki siitä, että nyt on tehty väärin, kiellettyä)
Vaikka Casper oli täynnä iloa ja riemua sännätessään eteenpäin, jäi odottamaan "turvallisen" matkan päähän, kunnes yhdessä taas jatkettiin eteenpäin. Eli kontaktin pito oli mielestäni erinomaista. Takaisin tullessa, Casper oli lähteä jatkamaan polkua, mistä kuljemme kotiin, kun olemme koko matkan kävellen.  Vaikka Casper näytti olevan lähes täysin hajujensa "lumoissa", sanat "autolle mennään" sai Casperin kääntämään suuntaansa autoa kohti... ja taas olin mielessäni ylpeä Casperin viisaudesta! :)  Autoon ei kuitenkaan hypätty suin päin, vaan se oli ensin kierrettävä, aivan kuin "tarkistettava" mitä toisella puolella on.... ja sitten vauhdilla hyppy kyytiin. :)

Päivällä pikalenkillämme harjoiteltiin kepin noutamista läheisellä kentällä. Se meinasi alkuun mennä leikin riehaantumiseksi eikä keppi tahtonut pysyä millään suussa siinä vauhdissa - ja mielenkiintokin meinasi herpaantua. Keppi oli jo jäädä heittopaikalle, kun pyysin että hae keppi pois - ja silloin Casper teki täyskäännöksen katsoi keppiin päin ja säntäsi hakemaan sen jalkojeni juureen! Casper oli onnellinen ja minä myös! Siitä kiitokseksi minä sain märän pusun naamalle ja Casper "chiken chipsin". :)

Iltalenkillä Casperin kunnostautuminen tottelevaisena koirana oli samaa luokkaa kuin päivälläkin, eroavaisuutena kuitenkin se että päivällä Casper juoksi vapaana ja iltalenkillä hihnassa. Vetämistä ei tapahtunut ja jäi odottamaan jos pyysin. Toisia koiria on tullut tällä viikolla todella vähän lenkillä vastaan ja olenkin miettinyt, miten he ovat koirineen pärjäneet jos eivät ole samalla tavalla päässeet lenkille. Casper ainakin "vaati" että on päästävä liikkeelle.. Vaatiminen ilmenee silmiin katsomalla ja hellällä tassun "raapaisulla" polvea vasten... Tänään kuitenkin tuli vastaamme kaksi sakua, joita jo etäältä kävellyttäjä alkoi komentamaan olemaan aloillaan ja ryntäilemättä. Casper ei suoraan sanottuna kiinnittänyt heihin mitään huomiota, katsahti ja jatkoi vaan matkaa sanoessani "mennään eteenpäin"... Voihan tietysti olla ettei nuo sakemannit tänään kiinnostaneet todellakaan , mutta aiemmilla kerroilla mielihalua heitä kohtaan on kyllä ilmennyt huomattavasti.... niinpä vaan mielessäni totesin ja Casperia ääneen kiitin, kuinka hyvin onnistuu...

Sisääntulossa on pidetty se sääntö, että Casper tulee viimeisenä sisään. Tuota sääntöä Casper on kyseenalaistanut muutaman kerran ja yrittänyt rynnätä ensin samaanaikaan,mutta samassa edelle eteisessä.. Tänään tuokin kuin suoraan "mallikirjasta", Casper istui rapun viereen odottamaan kunnes olin astunut eteiseen ja sitten perässä sisälle kutsusta!

Saattaahan uusi päivä tuoda tullessaan  taas sen auktoriteettia kokeilevan Casperin ... Voi kuitenki sanoa, että tämä oli esimerkillinen päivä mielestäni helppoluontoisen Casperin elämässä vieläkin tottelevaisemmaksi koiraksi! :)
                                                                       


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos asiallisista kommenteistasi!