Casperin päivää

Huomasinpa aamulla kalenterista ruksiessani eilistä päivää "historiaan", että tänään viettää nimipäivää Kasper ja miksei sitten samalla Casperkin. Onnea, Casperi-pojalle! Huomennahan "Kapselin-repettipojan" ikämittari karttuu 8 kuukauden ikään ja pikkuhiljaa nuoren aikuisen ulkoisia merkkejäkin aivan selvästi nähtävissä. 

Aamulla taas havaitsin, että se parisen viikkoa sitten ostettu ulkoilukurapuku on enemmän kuin mainio hankinta!  Eipä ollut mahan alus ja kyljet moskassa eikä roskassa pitkänkään maastolenkin jälkeen. Eteisessä vaan nurinpäin vetäisy päältä pois ja tassun pohjien huuhtelu pesuhuoneessa. Ja siisti poika pääsi kirmaisemaan vesikupin kimppuun....

Linnut ovat jo vaihtaneet ruokailupaikkaa, sillä niitä ei enää pellolla näkynyt... Casper kyllä kävi tarkastuskierroksen juoksemassa, vaan ei ainuttakaan lintua lehahtanut enää lentoon.. :( no, se ei hetkeä kauemmin tainnut Casperia harmittaa (jos koiria nyt sitten osaa harmittaa....ehkä se on vain emännän harmitusta ennemmin), sillä uusia tuoksuja oli pitemmän lenkin varrelle tullut aivan valtavasti... Ja vetovoima niiden perään samanmoinen, valtava...

Loppumatkasta läheisellä hiekkakentällä (ollut joskus vuosia sitten kaupungin urheilukenttä ja talvinen luistelukenttä), Casperilla ja eräällä pienellä - noin 3-4 vuotiaalla - tytöllä oli tulla ongelma eräästä kepakosta. Tai ei Casper  alkanut edes hyppimään keppiä kädessään kohottavaa tyttöä kohti, kun kutsuin koiran luokseni . Tyttö  tuntui selittävän naureskelevalle isälleen, että tämä on minun keppi, on minun keppi.... samalla kun Casper jo juoksi vinhaa vauhtia toisen,"oman" keppinsä perään ja hakuun....
Yllättävän hyvin Casper uskoi luoksekutsua eikä jäänyt pyörimään käsiään nostelevan tytön luokse, kuten esim. parisen kuukautta sitten.  Valikoiva kuulo tuntuu iskevän päälle eritoten silloin, kun on niitä erittäin mielenkiintoisia tuoksuja pitkin kulkureittiä.... :/