Lennokasta menoa

Ei, Casper ei ole muuttunut lentäväksi dumboksi vaikka tänään siltä tuntuikin:)

Heti aamusta pojalla oli vauhti päällä ja kova into päästä lenkille. Luulenpa, että lähistöllä asustaa joku tyttökoira, jolla on juoksuaika. Vähän sellaiset on Casperin käyttäytymiskuviot.;/ tienvierustat nuolla lipsutetaan ja ulos pitäisi päästä vähän väliä tai ainakin levotonta säntäilyä ulko-ovelle tuontuostakin. Vaan, minkäs se Casperkaan luonnolleen voi...

Vauhti oli erittäin lennokasta melkein koko metsälenkin ajan ja kuin kaiken kruunaukseksi kyyhkyset, naakat ja varikset olivat saapuneet ruokailemaan sänkipellolle jyvän tähteitä. Ja siinä sitten saatiin pikainen harjoitus Casperin rodunomaiseen käytökseen- lintujen ylösajoon. Ja voi sitä riemua, kun linnut(kin) lehahtivat lentoon! Ei olisi malttanut millään tulla takaisin.

Tuo valikoiva kuulo on parina päivänä meinannut vallata mielen ja osaksi johtuen juuri niistä niin mielenkiintoisista kaikista muista tuoksuista! Onneksi Casper on kuitenkin kiltti ja tottelevainen koira kokonaisuudessaan :) Ja yleensä iloisen rauhallinen huiskuhäntä :)
Takaisin kotiin kävellessämme puiden lehdetkin olivat alkaneet pakkasaamun kirvoittelemina lennellä irti. Koivun ja vaahteran lehtiä oli ilmassa kuin paremmassakin amerikkalaisen elokuvan loppukohtauksessa! ;)
Tavallaan kaunista, vaikken mikään "syysihminen" olekaan. Casper on saanut minut vuosien jälkeen  liikkeelle ja näkemään, kuinka kaunis luonto vielä syksyllä onkaan...