Samanlaista arkea menty monta päivää. Sadekurapuku on enemmän kuin tarpeen, mutta miten mukavasti lenkit menevätkään kun ei turkki kastu ja kaikki roskat ei ole takiaisen tavoin turkinjuuressa kiinni!
Jos jotain tavallisuudesta poikkeavaa haluaa etsiä, maalla ei oltu kuin yksi yönseutu ja sinä aikanakin Casper ennätti sotata karvat sellaiseen sotkuun ja takkuun että vot! Eihän se auttanut lauantai-iltana kuin kunnon pesu ja sitten föönaukset päälle. Vähän Casper oli nolo kun ei päässytkään totuttuun tapaan heti yhdeksältä nukkumaan... Kaiken kukkuraksi vähän ennen lähtöämme lauantaina, Casper oli käynyt uimassa! Minä olin vähän kaksijalkaisille pojille näreissäni kun Casper oli tietenkin aivan onnellinen mutta niin savinen ja kylmissään... argh! Kuva ei ole lauantailta mutta koira ihan samannäköinen!
Sunnuntai sitten vietettiin ihan kahdestaan kun nuorin poikani oli pelireissulla Jyväskylässä. Kiersimme tuplapitkän ja mukavan luontolenkin - ja kurapuku päällä! Sitä vain aamulla ihmettelin, kun Casper ei suostunut syömään mitään. No, ajattelin, että taisi syödä taas Artun kanssa ihan tarpeeksi lihoja ja luita ja jaksaa kyllä. Hyvin jaksoi, minun kunto meinasi hyytyä taas loppumatkasta. Casperin maha ei kuitenkaan ihan kunnossa ollut, sillä kotiin tultua pyrki ulos ja oksensi takapihalle jotain melkoisen kasan. Ei kamalasti kiinnostanut mennä sitä tarkemmin tutkimaan... Tänä aamuna sitten vasta Casper söi kunnolla aamuruonkansa - kuitenkin teki ripulin lenkillä. Nappuloita ei ole suostunut syömään kohta viikkoon... nirsoilee vai todellakin siellä vatsassa myllää joku pöpö?
Pöpöistä mieleen, säikähdin jo että nyt se sikaflunssa iski meidän komppaniaan. Koko kaksijalkaisten poikien joukko on jollakin tavalla - enemmän tai vähemmän- kipeänä. Kaikki sairastuivat su-ti välillä- kuin "kaatamalla". Sanoinkin että Casper myötätunnosta "sairastaa"....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos asiallisista kommenteistasi!