tiistaina, syyskuuta 08, 2009

Syyspäivän kuulumisia

Se sitten siitä viime viikkoisesta intiaanikesästä... Aamu valkeni hieman sumusateisena, vaan se ei Casperia haittaa, kun mieli tekee metsälenkille. Tämänkin aamun lenkki suuntautui tutuille poluille ja polun vierille läheiseen metsään. Casper tykkää juosta vapaana pehmeässä sammalikossa ja välillä heittäytyä järsimään milloin minkäkinlaista puunoksaa.
Tänä aamuna Casperin nenään kävi jotain tuoksuja tavallista enemmän, sillä juoksenteli kuono maassa lähes koko liikkeellä olo ajan. Häntä iloisesti heiluen, välillä vauhdilla ja välillä rauhallisemmin, Casper paineli ristiin rastiin. ;)

Viime viikonloppuna Casper käytti toden teolla tarkkaa nenäänsä jäljittäessään Arttua. Arttu-polo isketti itseään paimenlankaan, ja ulisten juoksi näkymättömiin. Minä oli toisaalla, Casper ja Artun isäntä sisällä, joten meillä oli vain kuulohavainto, minnepäin Arttu  paineli.... Aikamme huudeltuamme, ei auttanut muu kuin lähteä etsimään. Casper lähti lähellä rantaa kohti metsää häntä suorana ja tuli kohta "kysyvänä" takaisin ja kohti samaa jälkeä. Niinpä lähdin Casperin mukaan, ja siellä me risukot ja ryteiköt painelimme peräkkäin, välillä Casper jäi minua odottamaan ja alkoi taas etsimisen uudelleen. Noin 99%:n varmuudella, Casper seurasi Artun jälkeä siellä ryteikössä. Kun tulimme aukealle sänkipellolle, Casper lopetti etsimisen siihen, ei enää jaksanut tai ei enää erottanut hajua. Siitä Arttu kuitenkin oli tielle mennyt ja naapuritalon rappusilla istui...  Kehuin ja olin ylpeä Casperista, vaikka Arttu sitten löytyi muutenkin... Tavan metsälenkillä Casper ei käyttäydy samalla tavalla ja haaveenihan pomppasi Casperinkin kohdalla heti tulvevaisuuden jälkivalio-titteliin! Mutta mennään siinä jälkihommassakin kuitenkin askel kerrallaan....
Tänään oli rauhallisempi tahti,vaikka ilmiselvästi jonkun hajua seurailikin....
Kesän viimeisiä (?) mustikoita sitten maistelimme tänään loppumatkasta. Maistuivat vielä makealle- minä tykkäsin itse mustikasta, Casper varvusta! Taisi alkaa patterit lopussa olla Casperiltakin tunnin verran seikkailtuamme... Sienisato näyttää etanoiden kannalta herkulliselle, sillä lähes kaikki tuntamani sienet,(kaikki kolme myrkytöntä lajia ;D )näyttävät olevan rei'itetty ihmisravinnoksi kelpaamattomaan kuntoon. Pitäisi varmaan etsiä toinen metsä sieniretkeä varten.... ;/

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos asiallisista kommenteistasi!